Kirje Huoltovarmuuskeskukselle
Arvoisat vastaanottajat,
Suomen huoltovarmuus ja kriisinkestävyys nojaavat keskeisesti toimiviin logistisiin järjestelmiin. Rautatieliikenne ja merenkulku muodostavat näistä kriittisen kokonaisuuden, sillä ne varmistavat tavara- ja henkilöliikenteen jatkuvuuden niin normaalioloissa kuin poikkeus- ja kriisitilanteissa. Erityisesti maantieteellinen sijaintimme korostaa merikuljetusten ja raideliikenteen merkitystä osana kansallista varautumista ja toimitusketjujen turvallisuutta.
Nykyisessä toimintaympäristössä – jossa geopoliittinen epävarmuus, turvallisuustilanteen muutokset sekä logistiikkaketjujen haavoittuvuudet ovat korostuneet – on entistä tärkeämpää tarkastella huoltovarmuutta kokonaisvaltaisesti. Tässä kokonaisuudessa henkilöstön rooli on keskeinen: kriittinen infrastruktuuri ei toimi ilman osaavaa, motivoitunutta ja tilanteisiin varautunutta henkilöstöä.
Tästä huolimatta rautatie- ja meriliikenteen henkilöstön edustajat eivät ole tällä hetkellä riittävällä tavalla edustettuina Huoltovarmuuskeskuksen keskusteluissa ja valmistelussa. Tämä muodostaa merkittävän puutteen huoltovarmuustyössä, sillä henkilöstöllä on käytännön kokemus operatiivisesta toiminnasta, häiriötilanteista sekä varautumisen toteuttamisesta arjessa.
Edellä olevan perusteella esitämme, että Rautatiealan Unioni RAU ry:n puheenjohtaja sekä Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja otetaan mukaan Huoltovarmuuskeskuksen asiaankuuluviin työryhmiin, keskusteluihin ja valmisteluprosesseihin, jotka koskevat liikenteen ja logistiikan huoltovarmuutta.
Tämän ehdotuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:
1. Käytännön operatiivinen asiantuntemus
Henkilöstön edustajat tuovat päätöksenteon tueksi välitöntä tietoa kentältä: miten järjestelmät toimivat käytännössä, missä ovat pullonkaulat ja miten kriisitilanteisiin todellisuudessa reagoidaan.
2. Varautumisen realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus
Huoltovarmuustoimenpiteiden onnistuminen edellyttää, että ne ovat käytännössä toteuttamiskelpoisia. Henkilöstön osallistuminen varmistaa, että suunnitelmat ovat yhteensopivia operatiivisen työn realiteettien kanssa.
3. Henkilöstön sitouttaminen ja luottamus
Osallistava valmistelu lisää luottamusta ja sitoutumista. Kun henkilöstön näkemykset huomioidaan, myös kriisitilanteiden toimintakyky ja resilienssi paranevat.
4. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen
Rautatie- ja meriliikenteessä turvallisuuskulttuuri on keskeinen tekijä. Henkilöstöedustajien mukanaolo tukee kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua ja riskienhallintaa.
5. Kokonaisvaltainen huoltovarmuuden kehittäminen
Huoltovarmuus ei ole pelkästään tekninen tai hallinnollinen kysymys, vaan myös sosiaalinen ja inhimillinen järjestelmä. Henkilöstö on sen keskeinen osa, ja heidän näkökulmansa täydentää viranomaisten ja elinkeinoelämän asiantuntemusta.
Pidämme tärkeänä, että Suomen kriisinkestävyyttä kehitetään aidosti poikkihallinnollisesti ja moniäänisesti. Henkilöstön edustuksen vahvistaminen Huoltovarmuuskeskuksen työssä on konkreettinen ja vaikuttava askel tähän suuntaan.
Kunnioittavasti pyydämme, että Huoltovarmuuskeskus ryhtyy toimenpiteisiin edellä mainittujen tahojen ottamiseksi mukaan huoltovarmuutta koskevaan valmisteluun ja keskusteluun.
Ystävällisin terveisin,
Markku Lehtinen
Puheenjohtaja
Rautatiealan Unioni RAU ry
Joachim Alatalo
Puheenjohtaja
Merimies-Unioni
