SAK: Elpymisrahastosta mahdollisuus sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kasvuun

13.9.2020

EU:n elpymisrahasto on ainutlaatuinen tilaisuus tukea Suomen toipumista koronakriisistä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Investointikohteet on valittava siten, että ne vahvistavat suomalaisen yhteiskunnan tulevan kasvun lähteitä.

Elvytyshankkeiden tulisi kohdistua ilmastollista ja ympäristöllistä kestävyyttä parantaviin teknologia- ja infrastruktuuri-investointeihin, oikeudenmukaiseen siirtymään sekä tuottavuutta, työllisyyttä ja osaamista parantaviin sosiaalisiin investointeihin.

– Osaamiseen ja työllisyyteen panostamalla estetään 1990-luvun laman erehdyksien, kuten paisuvan nuorisotyöttömyyden toistuminen. Tukemalla työllisyyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tuottavuuden kasvua edistäviä hankkeita voimme turvata suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpidon tulevaisuudessa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjaa.

Vihreän siirtymän oltava oikeudenmukainen siirtymä

Hallituksen on pidettävä huoli siitä, että meille syntyy kohdistamisen myötä enemmän uusia hyvälaatuisia työpaikkoja kuin niitä häviää. Teollisuus-, energia- ja ilmastopolitiikassa onkin entistä enemmän kiinnitettävä huomiota kilpailukyvyn ohella työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan. On nähtävä mahdollisuuksia: vähäpäästöiset teknologiat voivat luoda Suomeen kokonaisia uusia teollisia toimialoja.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimiin kohdistettava summa nousee kokonaisuudessaan reiluun miljardiin euroon. Se on panostettava turpeen energiamurroksen nopeuttamiseen ja energiaintensiivisen teollisuuden kestävään muutokseen. Näin vältytään ilmastonmuutoksen hillintätoimien negatiivisilta työllisyysvaikutuksilta. Tukia on kohdennettava ensisijaisesti työntekijöiden ja yksinyrittäjien uudelleenkoulutuksen ja heidän työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseen, koska muut oikeudenmukaisen siirtymän mekanismit eivät salli toimien kohdentamista työntekijöihin.

Muita ehdotuksia

  • Kehitetään polttoon perustumattomien kaukolämmön tuotantomuotoja: kaukolämmön pienydinvoimalat, geo- ja syvälämpöhankepilotointi ja hukkalämmön hyödyntäminen.
  • Sähköisen liikenteen latausinfra sekä kaasuinfra.
  • Tuetaan hiilen talteenotto- ja varastointihankkeita aloilla, joilla muita teknisiä mahdollisuuksia ei ole, esimerkiksi sementin valmistuksessa.
  • Palveluiden kehittämisessä panostetaan tietoturvallisuuden ja tietosuojan vahvistamiseen.
  • Käynnistetään Tekoäly 4.0 -ohjelma.
  • Edistetään mm. koronaviruspandemian seurantaan ja hallintaan tarkoitetun teknologia- ja sovelluskehityksen vientimahdollisuuksia.

Infra ja tutkimus mahdollistajina

Elpymisrahaston käytön tukemiseksi valtion on otettava aktiivisempi rooli esimerkiksi tuotekehitykseen ja pilottilaitoksiin panostamalla. On punnittava mahdollisuudet perustaa uusia valtionyhtiöitä edistämään uusien teknologioiden yleistymistä.

SAK näkee, että elpymisrahaa kannattaa jakaa niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Julkisella sektorilla korostuvat isot julkisen puolen hankkeet, kuten juniin ja niiden liikkumiseen liittyvät uudistukset. Esimerkiksi raideverkoston akselipainon korottaminen lisää kotimaisen raidelogistiikan kustannuskilpailukykyä, tehokkuutta ja sähkövedon osuutta ja vähentää dieselin käyttöä. Pääreittien nopeuttaminen vaikuttaisi sekä tavaran että ihmisten liikkuvuuteen.

Digitaalisessa siirtymässä on toisaalta kehitettävä digitaalisten palveluiden saatavuutta, terveys- ja viranomaispalveluiden käyttömahdollisuuksia sekä tietoturvaa. Toisaalta digitaalisuus voi kiihdyttää teollisuuden tuottavuutta ja luoda uusia liiketoimintamalleja. SAK ehdottaa perustettavaksi Suomeen EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mahdollistamaa digitaalista innovaatiokeskittymää.

Muita ehdotuksia

  • Viedään loppuun kansallisen Tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) -strategian toimeenpano.
  • Kohdennetaan julkisia TKI-panostuksia ja kehitetään erityisesti yrityksille kannustimia sekä matalan kynnyksen TKI-palveluita (esim. innovaatioseteli) digitaaliseen teknologiaan perustuvia ratkaisuja edistäviin TKI-investointeihin.
  • Toteutetaan julkisrahoitteisten yrityspalveluiden kehittämisohjelma, jolla vahvistetaan niiden kykyä tukea yrityksiä uuden teknologian tarvekartoituksessa, hankinnassa ja käyttöönotossa.

Työllisyyden edistäminen ja koulutus

Lomautettujen ja irtisanottujen saamiseen mahdollisimman nopeasti työelämään sekä laajemmin työllisten määrän kasvattamiseen löytyy tukitoimia. Työttömien henkilökohtaisten ja räätälöityjen palveluiden lisäksi yleinen työllistämispalkkio auttaisi työntekijöitä palaamaan takaisin työhönsä. Ravintola-alalle ja muillekin aloille olisi luotava nopeasti palkkatuen kaltainen väline tukemaan työllisyyden nopeaa nousua ja yritystoiminnan alkamista, kun koronapandemian torjumiseksi asetettuja rajoituksia aletaan asteittain purkaa.

Nuorten työllistymiseen on olemassa jo monia hyviä konsepteja, kuten ohjaamot. Niiden vakiinnuttamiseen pitäisi ohjata rahoitusta ja resursseja.

Koulutuspalvelut on kytkettävä vastaamaan nopeisiin rakennemuutoksiin alueelliset tarpeet huomioiden. Erityisesti on pilotoitava jatkuvan oppimisen toimintamalleja ja käynnistettävä hankkeita tukemaan muunto- ja täydennyskoulutusta. Muutosturvakoulutusta on pidennettävä kahteen kuukauteen, joista toinen maksettaisiin elvytysrahastosta.

Muita ehdotuksia

  • Panostetaan nuorten monialaisen tuen tavoitettavuuteen ja saavutettavuuteen, erityisesti nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön hankkeisiin.
  • Työllistämispalkkio työnantajille, jotka palkkaavat alle 30-vuotiaan vastavalmistuneen tai yli 55-vuotiaan työttömän.
  • Huomioidaan koulutuksessa aliedustetut ryhmät: niiden saavuttaminen ja motivointi. Tähän tarvitaan hankkeita ja pilotointia, joiden avulla voidaan esimerkiksi mallintaa NOSTE-ohjelman kaltaista vertaistukikonseptia.
  • Työnantajan tulisi kustantaa ja järjestää ulkomaalaisen työntekijän kielikoulutus, mikäli työntekijä rekrytoidaan suoraan kolmansista maista työnantajien tarpeisiin.