RAUn Palomäki huolissaan ratarahoista - Huono kunto ja pullonkaulat estävät junaliikenteen kasvun

20.8.2020

Rautatiealan Unioni RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa, että junaliikenteen kasvu edellyttää rataverkon kehittämistä ja infrainvestointeja.

- Junaliikenteen lisääntyminen on edellytys sille, että Suomi saavuttaa tavoitteen liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Rataverkon huono kunto ja pullonkaulat ovat tällä hetkellä merkittävin rautatieliikenteen kasvun este. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen muuttuu joka vuosi haastavammaksi, mikäli välttämättömiä investointeja lykätään joka vuosi tulevaisuuteen.

Palomäki korostaa, että tasoristeyksien poistamiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä.

- Niiden poistaminen ei saa jäädä rahoituksesta kiinni. Ne ovat rautatieliikenteen merkittävin turvallisuusriski. Suomessa tapahtuu tasoristeyksien määrään nähden paljon onnettomuuksia kansainvälisesti vertaillen.

Palomäki muistuttaa, että Suomen rataverkolla on jatkuvasti 80-100 ylimääräistä radan huonosta kunnosta johtuvaa nopeusrajoitusta.

- Nämä aiheuttavat paljon haittaa junien täsmällisyydelle ja luovat rautateistä negatiivisia mielikuvia. Noin 300 miljoonan euron täsmäinvestoinnit paikallisten puutteiden korjaamiseksi sekä radan kunnon varmistamiseksi ovat välttämättömiä matkustaja- ja tavaraliikenteen kehittämiseksi.

- Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus Luumäen ja Imatran välillä muodostaa merkittävän pullonkaulan sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Sitä ollaan peruskorjaamassa, mutta samassa yhteydessä tulisi rakentaa toinen raide välille Luumäki-Joutseno.

Yksiraiteisen rataosan korjaaminen liikenteen seassa aiheuttaa merkittäviä liikennehäiriöitä vuodesta 2021 lähtien, mutta valmistuessaan se tuo vain marginaalista lisäkapasiteettia.

- Rakennusaikaiset haitat jäävät pienemmiksi rakentamalla ensin toinen raide ja sen jälkeen nykyisen korjaaminen.