Tero Palomäki: Oy Suomen Rata Ab

6.2.2019

Mediassa on esitelty erilaisia ratojen rahoitusmalleja kiihtyvällä tahdilla. Nyt hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on ilmoittanut puoltavansa Liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan perustetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö edistämään raideliikenneinvestointeja.

Perustettava konserni on työnimeltään Oy Suomen Rata Ab. Konserniin kuuluu viisi tytäryhtiötä; Hankeyhtiö Suomi-rata, Hankeyhtiö Turun tunnin juna, Kalustoyhtiö, Kiinteistöyhtiö ja Rail Baltica -yhtiö.

Konsernin alla raideliikennettä tullaan kehittämään kolmeen ilmansuuntaan: Suomi-rata (sis. Lentoradan) pohjoiseen, Turun tunnin junaa länteen ja Itärataa itään.                                                                                                                                                                                                        
Käynnistysvaiheessa konsernin rahoitus syntyy valtion siirtämästä osakepääomasta (100 miljoonaa euroa), jonka konserni pääomittaa edelleen tytäryhtiöillensä. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi kaupunkeja ja myös muita hankkeesta hyötyviä yhteisöjä. Myöhemmin mm. liikkumispalveluista kerättävien maksujen ja julkisen tuen (mm. EU-investointituki) on tarkoitus kattaa alun investointikustannus. (Talouselämä)

Raiteiden yhtiöittäminen ja yksityisellä rahalla rakentaminen ei ole ihan uusi ajatus. Ensimmäiset radat rakennettiin yksityisellä pääomalla ympäri maailmaa. Investoinnit, suuret riskit ja vähäiset voitot koituivat yksityisten rautatiehankkeiden turmioksi Suomessa ja muuallakin maailmassa. Usein hankkeet kaatuivat valtioiden syliin.

Britanniassa ja Yhdysvalloissa rautatiet olivat aikojen alussa yksityisiä. Myös Saksassa ja Venäjällä rautatiet olivat ennen vuotta 1880 pääosin yksityisiä. Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin valtion toimesta Helsingistä Hämeenlinnaan. Uusien yhteysvälien rahoittajaksi ilmaantui jo 1860- ja 1870-luvulla halukkaita sijoittajia.

Viipurilais-saksalainen sijoittajayhtymä havitteli Riihimäki-Viipuri-Pietari -radan rakentamista. Hanke kaatui talonpoikaissäädyn vastustukseen. Talonpojat eivät hyväksyneet yksityisen yhtiön tarvitsemaa valtion korkotakuuta suurille lainoille. Lopulta Pietarin rata rakennettiin valtion toimesta.

Hyvinkää-Hanko-radan rakensi taas pietarilainen rahamiesryhmä. Obligaatioiden myynnin epäonnistuessa Euroopan markkinoille, valtio joutui lopulta ostamaan vararikkoon ajautuneen yhtiön. Myös Turun rataa rakennettiin kansainvälisten sijoittajien toimesta, mutta hekin joutuivat luopumaan hankkeesta kesken kaiken

Toivottavasti historia ei toista itseään näissä uusissa hankkeissa. Rakennetaan radat miten tahansa, niihin tarvitaan paljon yhteiskunnan rahaa. Junalipun hintaan ei voi lisätä kovinkaan suurta ratamaksua.


Lisätietoa aiheesta: Liikenne- ja viestintäministeriö: Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin (pdf-tiedosto)


Tero Palomäki
pj
Rautatiealan Unioni RAU ry

 


 

LIVIn esitys: Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Liikenne- ja viestintäministeriön tekemä esitys uudesta yhtiörakenteesta. Pdf tiedosto