Europarlamenttivaalit: Äänestämällä vaikutat rautatiealan kehittämiseen - EU-parlamentin päätöksillä suuri paikallinen merkitys

15.5.2019

Kuulimme suomalaisten europarlamentaarikkojen mietteitä rautatiesektorista juuri ennen päättyvää vaalikautta. Äänestämisen tärkeyttä painotettiin, sillä nyt kansalaiset päättävät, minkälaisella yhteistyöllä rautatiealan kehittämiseen vaikutetaan. Kansallisen rautatieverkon kehittämissuunnitelman tarpeesta oltiin liikuttavan yksimielisiä.

Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto, GUE/NGL-ryhmä, liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen) sanoo, että vasta tehty CEF-päätös eli Verkkojen Eurooppa  rahoitusväline on tärkein Suomen rautatiealaan vaikuttava päätös lähiaikoina.

- Myös Suomella on mahdollisuus hakea rahoitusta tätä kautta ja investoida laajemmin raiteisiin. Suomen pääradan, Helsinki-Oulu –välin nostaminen ydinverkkokäytävien listalle on merkittävä ratkaisu, joka lisää Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden mahdollisuutta jopa kahdella miljardilla eurolla.

Koska Suomessa ydinverkkokäytäväaluetta on ollut tähän saakka vain Etelä-Suomessa, rahoitusta on tänne saatu monia muita maita vähemmän. Nyt pääratamme nousee ydinverkon osaksi, kun Tallinna-Helsinki-Oulu-Luulaja  yhteys nostettiin Rail Baltican jatkoksi rajat ylittävien Euroopan tärkeimpien ydinverkkokäytävien listalle.

Jo listalla on ollut raidepuolelta rajat ylittävä Tukholma-Turku-Helsinki-Venäjä –yhteys, jonka saamiseksi ydinverkkolistalle Suomi teki yhteistyötä Ruotsin ja Venäjän kanssa.

- Yhteistyötä tehtiin aikana, jolloin niin sanotut kolmasmaa-yhteydet olivat voimissaan kehitystyössä. Venäjän asema oli tuolloin toinen, kun elettiin aikaa ennen Krimiä, Ukrainan tilannetta ja pakotepolitiikkaa.

 

Aktiivisuutta tarvitaan

Ydinverkko ei sinällään määritä, mistä raiteiden pitää kulkea, mutta nämä yhteysvälit ovat rahoituskelpoisia. Eli jäsenmaat päättävät jatkossakin itse yhteysvälinsä, mutta rahoitushakujen suhteen on merkittävää mistä minne yhteyttä kokonaisuudessa tavoitellaan.

- Enimmillään nämä raidehankkeet voivat saada 30 prosentin EU-tuen. Uudelta hallitukselta ja eduskunnalta vaaditaan aktiivisuutta, että asiassa edetään kotimaassa.

Kyllönen mainitsee myös jo tehdyn päätöksen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (asetus COM(2017)0548). Matkustajien oikeuksia koskevalla unionin lainsäädännöllä pyritään turvaamaan matkustajille yhdenmukainen vähimmäistasoinen suoja kaikissa kuljetusmuodoissa, jotta matkustaminen olisi helpompaa ja ihmiset käyttäisivät joukkoliikennettä.

- Kyseessä on merkityksellinen päätös, joka edellyttää toimia kotimaassa, sillä päätös lisää rautatieyhtiöiden velvoitteita matkustajan kohtelusta ja oikeusturvan toteutumisesta. Kivijalkana tässä on matkustajien oikeus korvauksiin ongelmien ilmetessä eli oikeusturva ja kuluttajansuoja sekä erityisesti vammaisten- ja vajaakuntoisten oikeus palveluun.

Kyllönen kertoo, että liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) jäsenet osallistuivat tiiviisti asian käsittelyyn. Kaikki suomalaiset olivat mukana, kun asiaa on käsitelty täysistunnossa äänestysten kautta.

 

Fiksuja ratkaisuja

Merja Kyllönen muistuttaa, että merkittävä osa liikenteen lainsäädännöstä tulee Euroopan parlamentista Suomen eduskuntaan.

- Tämän pitäisi saada rautatietoimijat liikkeelle vaaleissa. Äänestäminen on tärkeää myös siksi, että EU on maailman suurin rauhanprojekti: pelkästään rauhantyön arvon ja yhteistyön merkityksen kannalta kannattaa äänestää.

Rautatiepakettien toteuttamista seurataan tiiviisti parlamentissa ja komissiossa niin tavara- kuin matkustajaliikenteessä. Rautatiepaketteja on tehty EU-tasolla neljä. Uusia paketteja rautatielainsäädännön uudistamiseksi ei ole tulossa tällä hetkellä.

- Suomella ei ole syytä hötkyillä, vaan voimme tehdä ratkaisut fiksusti harkiten. Rautatieliikenteen mahdollisuuksia on kehitettävä pitkäjänteisesti huoltovarmuusnäkökohdat huomioiden.

Huolto, - korjaus ja - uudisrakentamistoimet ovat osana rautateiden huoltovarmuuden turvaamista.

- Oma osaava toimijajoukko jäsenmaissa varmistaa turvallisen ja alueen erityispiirteet tunnistavan toiminnan.

Suru oli puserossa, kun huomasin Suomessa VR Trackin osaamisen myydyn ulkomaille: jälleen kerran yksi huoltovarmuuden turvaajaelementti karkaa käsistä. Osaaminen on pienen maan valtti, ja rautatiepuolella sillä on välitön vaikutus toimivuuteen ja turvallisuuteen.

Kyllönen toteaa, että rautateiden merkitys tulee kasvamaan ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta.

- Perusinfran rahoitus on kriittinen kaikissa maissa. Perusväyläverkko on pidettävä kokonaisuutena hyvin liikennöitävässä kunnossa, jotta muukin kehittäminen mahdollistuu.

- Rautatiet junineen ja osaavine henkilöstöineen ovat tulevaisuuden liikennepolitiikan fiksuja ratkaisuja, jos mitkä.

Kyllönen arvioi, että tulevalla kaudella jäsenmaiden kesken keskusteluun tulee nousemaan ainakin kevyemmän raideliikenteen turvallisuus sekä liikenteen verotus, kuin myös sen vaikutus ihmisten liikkumisvalintoihin.

Radat kärjessä

Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D-ryhmä) kertoo, että EU:ssa päätetään tärkeistä rautatiesektoria koskevista säännöistä.

-  Esimerkiksi niin sanottu neljäs rautatiepaketti, jossa käsiteltiin raideliikenteen kilpailutusta ja hankintoja, hyväksyttiin kuluneella parlamenttikaudella.

Euroopan parlamentilla on lainsäädäntötyössä keskeinen rooli. Myös yksittäisillä mepillä on mahdollisuus vaikuttaa ja ajaa esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia tai tiukempia ympäristönormeja.

-  EU-politiikka on sisäpolitiikkaa. Siksi on tärkeää, että ihmiset aktivoituvat äänestämään eurovaaleissa.

Jaakonsaari sanoo, että komissio arvioi tällä hetkellä rautateiden tavaraliikennettä koskevaa asetusta sekä veturinkuljettajia koskevaa direktiiviä, joten on mahdollista, että näihin on luvassa päivityksiä seuraavalla parlamenttikaudella.

-  Toivon, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikka sekä seuraava monivuotinen rahoituskehys myös ohjaavat raideliikenteen investointeihin. Raideliikenne on ehdottomasti tulevaisuuden liikennemuoto.

Kiinnostus ympäristönsuojeluun on nostanut rautatieliikenteen investoinnit politiikan kärkilistalle.

-  Isot investoinnit maksavat, mutta ovat tulevaisuuden kannalta välttämättömiä. Nopeat ratayhteydet Suomen sisällä ja Suomesta Euroopan mantereelle ovat ensisijaisen tärkeitä.

Jaakonsaari muistuttaa, että EU:lta voi hakea rautatieliikenteen investointeihin tukea koheesio- tai aluekehitysrahastosta, Verkkojen Eurooppa –välineestä tai Euroopan investointipankin ja Euroopan strategisten investointien rahaston kautta.

-  Mitään kikkakolmosta tuskin löytyy. On vain rehellisesti valmistauduttava käyttämään paljon yhteiskunnan rahaa. Suomessa seuraavan hallituksen on muistettava, että kaikki päätökset ovat arvovalintoja.

 

Komission kertomus raideliikenteeseen liittyen (2019): https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/staff_working_document_-_6th_rmms_report.pdf

 

Pitkä tähtäys

Petri Sarvamaa (Kokoomus, EPP) istui edellisellä parlamenttikaudella liikennevaliokunnassa. Hän sanoo, että paljon on tehty työtä ja käyty keskustelua siitä, että Suomi pitäisi saada tukevammin Euroopan ydinverkkoon.

-  Nyt kun Suomi on viimein saatu piirrettyä mukaan karttoihin, on mahdollista hakea rahoitusta, mutta Suomi on jäänyt ensimmäisen vuoden junasta rahoituksen hakemisessa.

Sarvamaan mielestä liikennepolitiikka on Suomessa lapsipuolen asemassa.

-  Emme vieläkään mene Eurooppa edellä kehittämissuunnitelmissa. Rahaa EU-budjetista ei saada, ellei tehdä strategista suunnitelmaa rautateistä.

Petri Sarvamaa tiivistää, että täytyy pystyä rakentamaan selkeä suunnitelma rautatieverkosta manner-Euroopasta Jäämerelle asti.

-  Periaate on jo hyväksytty, nyt pitää vain tähdätä pitkälle.

 

Hyviä aihioita

Mirja Vehkaperä (Keskusta, ALDE-ryhmä) mainitsee Verkkojen Eurooppa –välineen tärkeänä asiana.

-  Verkkojen Eurooppa –rahastoa ei ole vielä osattu hyödyntää. Meillä on silti Suomessa hyviä aihioita, kuten rajat ylittävä rautatie sekä ympäristönäkökulmasta rautatiesektorin vähähiilisyys, joita voidaan viedä eteenpäin.

Vehkaperän mielestä ratahankkeiden pitäisi päästä mukaan, sillä raideliikenteen painotus on muun muassa tärkeä osa ilmastokysymystä.

-  Esimerkiksi Perämeren kaarre –yhteys Ruotsin puolelle on toteuttamista vaille valmis aihio. Myös Jäämeri-yhteys ja Tallinnan tunneli ovat hankkeita, joissa tarvittaisiin eurooppalaista vipuvartta, sillä pelkästään kansalliset intressit eivät näissä riitä.

-  Putken päähän pitää saada hyviä hankkeita. Hankerahoituksessa on kyllä pieni valuvika: yhtiöittäminen tietyissä rata- ja pääväylähankkeissa on ehkä tulevaisuutta.

Tarkentaisitko tuota yhtiöittämisasiaa; teillähän ei Keskustan riveissä ole asiasta yksimielisyyttä?

-  Tällä vaalikaudella on puhuttu Infra Oy:stä, jolloin esimerkiksi ratahankkeisiin saataisiin muutakin kuin valtion rahaa tai velkarahaa, eli yksityiset yritykset mukaan pääomittamiseen.

 

Korjaus ensin

Heidi Hautala (Vihreät, Greens/EFA) toteaa, että kotimaassa pitäisi pystyä päättämään miten rautateitä kehitetään. Tarvitaan sekä budjettirahoitusta että uusia rahoitusmuotoja.

Huolestuttavimpana Hautala pitää junien myöhästelyä ja rataverkon rapistumista.

-  Ratojen kunto heikkenee ja meillä on edessä miljardiluokan korjausvaje. Saataisiin jo paljon aikaan, jos huolehdittaisiin olemassa olevan rataverkon kunnosta.

Hautala lisää, että toisaalta nyt ratakapasiteetti on tullut äärirajoille eikä enää riitä.

-  Kuten tunnettua, tarvitaan uusia raiteita ja rataosuuksia, esimerkiksi Tampereen juna, joka kulkee lentoaseman kautta, Turun tunnin juna ja Itärata-hanke. Rautatiet ovat oiva mahdollisuus edistää kestävää kehitystä.

-  On tärkeää, että EU-näkökulmasta merkitykselliset ratahankkeet ovat mukana TEN-T  rahoituksessa. Me Euroopan vihreät haluamme myös Rail Baltican, yöjunan Berliiniin. Suomi jää muuten entistä enemmän saareksi, kun ilmastopolitiikka asettaa rajoja lentämiselle.

-  Kysymys on siitä, miten tärkeysjärjestys asetetaan, ja mikä on yhteiskunta- ja ympäristötaloudellisesti kannattavaa.

Heidi Hautala kommentoi ratahankkeiden yhtiöittämisajatuksia sillä, että ei yhtiömuoto rahanmenoa muuta tai poista.

-  Ainoastaan riippumaton, pitkän aikavälin arviointi voi auttaa kansallisessa priorisoinnissa, sillä eri intressit vievät eri suuntiin, mikä on aivan luonnollistakin. Seuraavan hallituksen on saatava aikaan kokonaisvaltainen ohjelma raideliikenteen kehittämisestä.

Hautala korostaa äänestämisen tärkeyttä:

-  Nyt EU:ssa valitaan, käperrytäänkö puolustamaan kansallisia etuja vai haetaanko voimaa rajat ylittävästä yhteistyöstä. Kestävä kehitys vaatii yhteisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Junat jos mitkä kulkevat yli rajojen.

 

teksti: Eeva Vänskä

 

Lisätietoa

Ydinverkot

Ydinverkkokäytävä on nimensä mukaisesti osa eurooppalaisen liikennejärjestelmän ydinverkkoa eli verkkoa, joka katsotaan liikenteellisesti merkittäväksi ja joka on usein myös rahoituksen saajana etusijalle EU-tasolla. Jäsenmaat tekevät esityksiä komissiolle ydinverkkolisäyksistä aikataulutettujen prosessien kautta.

 

Liikenteen kehittämisen taustaa

2013 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi sekä Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen perustamisesta.

TEN-T  suuntaviivat määrittävät Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon lukeutuvat projektit sekä yhteisen edun projektit. Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteutuksen työkalut. Suuntaviivaehdotukseen sisältyvät myös liikenneverkkojen kartat.

Lisätietoja:https://vayla.fi/liikennejarjestelma/ten-t#.XM_gmI4zaUk