– Menepä Pekka käymään välikerroksessa Jorin juttusilla.
Näin alueohjaaja huikkasi ohimennen Pekka Partaselle kutsun Kouvolan Tornin välikerrokseen. Päivä oli maanantai 11.9.2024 ja Partanen juuri aloittanut työvuoronsa klo 7.
Harva tiesi, että se tulisi olemaan liikenneohjaaja Pekka Partasen viimeinen liikenteenohjaustyötä sisältävä työpäivä.
Partasen ensimmäinen ajatus oli, että nyt keskustellaan jostain hänen tekemästään virheestä tai sanomisistaan. Hän luovutti työpöytänsä alueohjaajalle ja lähti kohti esimiehen huonetta.
Välikerroksesta löytyi toki lähiesimies, mutta myös muutama muu. Esimies ei osallistunutkaan keskusteluun, vaan Partasta odotettiin viereisessä huoneessa. Kaksi Fintraffic Raiteen johtohenkilöä seisoi neuvottelutilassa ja pyysi Partasen peremmälle.
Koossa olivat ne harvat, jotka tiesivät, miten päivä tulee Pekka Partasen osalta päättymään. Sekä itse Pekka, jolla ei ollut asiasta aavistustakaan.
Suoraan asiaan: Työsuhdetta ei voida enää jatkaa
Istumaankaan ei ollut vielä ehditty, kun toinen johtajista tokaisi, että ”varmasti itse tiedät, mistä on kyse.” Pekka Partanen ei todellakaan tiennyt.
Seuraavassa lauseessa selvisi, että Suojelupoliisin turvallisuusselvityksessä on löytynyt merkintä, jonka vuoksi Partasta ei enää voida pitää Fintraffic Raiteen palveluksessa. Merkinnän tarkemmasta sisällöstä Fintraffic Raiteen johtajilla ei ollut tietoa.
Partanen oli mykistynyt. Keskustelu tuntui epätodelliselta. Kuten muutkin Fintraffic Raiteen työntekijät, hän oli antanut turvallisuusselvitykseen luvan sähköpostitse kesällä 2024.
– Tottakai annoin. Ei minulla ollut mitään salattavaa.
Partasella on takanaan yli 40 vuotta liikenteenohjaustyötä. Vuonna 2020 Partasen työsopimus oli kuitenkin uusittu, jolloin työsopimukseen oli tullut merkintä ”hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsopimuksen jatkolle.” Määritelmää sille, mikä on hyväksytty turvallisuusselvitys, ei ollut.
Myöhemmin Partanen muisti, että lähiesimies oli parina päivänä muistutellut Fintraffic Raiteen turvallisuuspäällikön tavoitelleen Partasta, ja että päällikkö oli lähettänyt sähköpostia.
Partanen oli tarkastanut sähköpostit, mutta viesteissä ei ollut muuta sisältöä kuin linkki eteenpäin. Linkit eivät kuitenkaan olleet auenneet. Sen enempää tietoa Partasella ei ollut. Tarkoitus oli ollut soittaa turvallisuuspäällikölle seuraavalla vapaalla.
”Jos pyydät luottamusmiehen, vedämme sopimuksen pois.”
Fintraffic Raiteen johtajat tarjosivat Pekka Partaselle sopimusta. Heidän mukaansa se olisi pehmeämpi versio kuin normaali irtisanominen. Hän saisi kuusi kuukautta palkkaa, jonka jälkeen työsuhde päättyisi. Työvelvoite päättyisi heti. Partanen saisi itse valita maksetaanko irtisanomisajan palkka kerralla vai kolmessa osassa.
Kun Partanen kysyi ”eikö luottamusmiehen tulisi olla paikalla”, johtajat ilmoittivat, että jos Partanen kutsuu luottamusmiehen paikalle, he vetävät sopimuksen pois ja etenevät normaalilla irtisanomismenettelyllä.
- Olin kuin halolla päähän lyöty. Olo oli hämmentynyt. En ymmärtänyt oikein koko tilannetta, Partanen kuvailee syyskuun tapahtumia.
Tapaaminen kesti enintään 10 minuuttia. Tapaamisen lopuksi lähiesimies ilmestyi taas paikalle. Hän seurasi, kun Partanen keräsi tavaransa ohjauskeskuksesta, palautti avaimensa ja poistui viimeisen kerran Kouvolan Tornista.
- Jäi olo, että kyllä tässä jonkinlainen rikollinen on. Tapaamisesta oli inhimillisyys kaukana. Toinen johtajista sentään sanoi, että ei tarvitse heti päättää ja tavataan seuraavana päivänä uudestaan.
Maksuhäiriömerkintä
Poistuttuaan Tornista Partanen käveli Kouvolan rautatieasemalle odottamaan kotiin vievää junaa. Hän soitti asemalta Fintraffic Raiteen turvallisuuspäällikölle, joka lopulta kertoi, että turvallisuusselvityksessä oli löytynyt maksuhäiriömerkintä.
- Eihän se mikään salaisuus ole. Ulosottoon liittyvät tiedot ovat julkisia. Vuodesta 2022 lähtien palkasta on ulosmitattu osa, mikä on palkanlaskennalla tiedossa.
Sen illan Partanen yritti työstää päivän tapahtumia. Hän puhui läheistensä kanssa. 14 vuotta vanhempi veli lopulta sanoi, että hän ei allekirjoittaisi sopimusta. Homma vaikutti hämärälle.
- Päällimmäisenä oli epäusko ja paniikki. Tilannetta oli vaikea uskoa todeksi. Pohdin, soitanko luottamusmiehelle, mutta kun en ollut tehnyt päätöstä allekirjoitanko sopimuksen, en uskaltanut soittaa, Partanen kertoo.
Seuraavana aamuna tapaaminen oli Kouvolan Sokos Hotellilla. Paikalla olivat toinen edellisen päivän johtajista ja Partasen lähiesimies. Päätöksen Partanen oli saanut tehtyä mennessään junalla tapaamiseen.
- Totesin heti alkuun, että jos tarjoatte minulle sopimuksen, jossa palkka maksetaan vuoden 2027 loppuun saakka, voin allekirjoittaa. Muussa tapauksessa en.
Tässä vaiheessa lisää Fintraffic Raiteen johtoa otettiin mukaan tapaamisen puhelimitse. Puhelimen päästä ilmoitettiin, että uudesta sopimuksesta ei ole mahdollisuutta tehdä päätöstä. Tapaaminen päätettiin siihen.
Luottamusmies mukaan – huoli pois ja katetta jäsenmaksulle
Partanen poistui hotellilta ja istahti puiston penkille. Nyt hän uskalsi soittaa Fintraffic Raiteen pääluottamusmiehelle ja Itä-Suomen osaston luottamusmiehelle Kari Karlstedtille.
- Karlstedtin oli vaikea ymmärtää, mistä oli kyse, sillä hän ei tiennyt asiasta mitään. Hän korosti, että älä allekirjoita mitään.
Pian puhelun jälkeen luuri pirisi uudestaan. Sokos Hotellille jäänyt johtaja soitti ja kertoi, että irtisanomiskaavake jäi täyttämättä. Se pitäisi tulla täyttämään. Partanen kysyi Karlstedtia mukaan, mutta hän ei päässyt näin nopealla varoitusajalla paikalle. Käytännössä paikalla olisi pitänyt olla viidessä minuutissa. Karlstedt lupasi kuitenkin palata asiaan.
Partanen palasi takaisin Sokos Hotellille. Irtisanomiskaavake käytiin läpi. Partanen ei allekirjoittanut irtisanomisilmoitusta, sillä luottamusmies oli kehottanut olemaan allekirjoittamatta mitään.
Viikon sisällä Partanen ja Karlstedt keskustelivat asiasta tarkemmin.
- Kari korosti keskustelussa, että nyt minun ei tarvitse enää tehdä mitään. Asia on hänen käsissään ja hän huolehtii siitä, että se etenee. Kari korosti myös, että tässä tulee menemään pitkä aika ennen kuin asiaan saadaan ratkaisu.
Partanen on ollut liiton jäsen vuodesta 1995 saakka. Hän on usein pohtinut, miksi liiton maksua tulee maksettua palkasta. Enää hän ei pohdi.
- Heti kun Kari otti asian hoitoon, tuntui, että ei muuta kuin odotellaan. Kaikki huoli lähti pois. Asia ei enää ole minun käsissäni, Partanen korostaa.
Maksuhäiriömerkinnän takana vaimon menehtyminen
Partasen maksuhäiriömerkinnän takana on vuonna 2021 ulosottoon siirretty velka. Velka syntyi useiden Partasen vaimoa kohdanneiden epäonnisten tapahtumien seurauksena.
Tapahtumaketjuun kuuluvat mm. vaimon uudelleen koulutukseen tarkoitettu Partasen nimissä otettu laina, vaimon tulojen pieneneminen hänen terveytensä heikennyttyä sekä lopulta vaimon menehtyminen vuonna 2021.
- Meillä oli jo tiukkaa taloudellisesti ennen vaimoni kuolemaa. Mutta kahdestaan sitä kuitenkin selviää jotenkin. Yksin en enää selvinnyt maksuista.
Partanen jätti laskut maksamatta, sillä oli pakko syödä. Maksuihin olisi mennyt suurin osa palkasta. Lopulta maksut ajautuivat ulosottoon. Ulosotosta seuraa maksuhäiriömerkintä, joka näkyy turvallisuusselvityksessä.
Ulosotto on keino saada helpotusta taloudelliseen painetilanteeseen
Ulosotto on yksi velkajärjestelykeino. Ylivelkatilanteessa ulosotto voi olla väistämätön lopputulos, kun velkaantuminen täytyy saada pysähtymään. Usein on parempi siirtää velka ulosottoon kuin yrittää hankkia lisää rahaa lainaamalla ja joutua yhä syvempiin ongelmiin.
Vaikka ulosotosta seuraa maksuhäiriömerkintä, voi sillä myös olla tärkeitä positiivisia vaikutuksia velallisen rahatilanteeseen. Paljon riippuu luottosopimuksen korkotasosta. 180 päivää lainan irtisanomisen jälkeen velallinen maksaa pankin korkoa, mutta siirtyy sen jälkeen yleiselle viivästyskorolle. Jos alkuperäisen luottosopimuksen korko on ollut yleistä korkotasoa korkeampi, korkomenot pienenevät. Lisäksi lainan kuukausierää saa pienenennettyä, jolloin ulosoton jälkeen rahaa jää enemmän muihin menoihin ja eläminen helpottuu.
Talous- ja velkaneuvonnasta vastaavan Oikeuspalveluviraston mukaan velan siirtämisellä ulosottoon on myös iso psykologinen rooli. Yleensä ihmiset ovat erittäin stressaantuneita ja kokevat kovaa painetta velkojen sekä maksujen kasaantuessa. Ulosotto tarjoaa ulospääsytien ja helpottaa psykologista painetta ja ahdistuneisuutta.
Myös Partaselle ulosoton seurauksena käteen on jäänyt hieman enemmän kuin ennen ja eläminen on mahdollistunut. Vuodesta 2022 alkaen palkasta on ulosmitattu joka kuukausi noin kolmasosa Fintraffic Raiteen palkanlaskennan toimesta. Vainikkalassa asuva selviää pienillä menoilla, vaikka säästöön ei toki jää mitään.
Ensimmäinen kerta
Oikeuspalveluviraston mukaan talous- ja velkaneuvontaa on järjestetty 30 vuotta ja neuvontaan saapuu vuosittain keskimäärin 15 000 uutta asiakasta. Tiettävästi tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, jolloin ulosottoa ja maksuhäiriömerkintää on käytetty irtisanomisperusteena.
Sitä, miten maksuhäiriömerkintä oli muodostunut, on selvittänyt ainoastaan RAU.
- Kellään muulla kuin minulla ei ollut tietoa siitä, mistä merkinnästä turvallisuusselvityksessä oli kyse tai miten se oli syntynyt. Ei sitä kukaan kysynyt, Partanen kertoo.
RAU:n lakimies Maria Säterin mukaan sillä ei tosin ole merkitystä tämän jutun kannalta.
- Merkitystä on sillä, voidaanko maksuhäiriömerkinnän vuoksi irtisanoa henkilö liikenteenohjaustyöstä. Onko se riittävä asiallinen ja painava irtisanomisperuste? Meidän mielestämme ei.
- Ymmärrettävää on, että maksuhäiriömerkintä voi estää uuden työpaikan saamisen, jos tehtävään liittyy taloudellista vastuuta tai rahojen käsittelyä. 40 vuotta liikenteenohjaustyötä tehneen henkilön kohdalla asiassa ei kuitenkaan voida soveltaa samaa ajatusmallia, Säteri korostaa.
Samat rahat allekirjoituksella tai ilman
Maaliskuun 12. päivä Pekka Partasen työsuhde päättyy. Siihen asti hän saa palkkaa kuten irtisanomisajalta kuuluu saada.
Partanen saa siis palkkaa 6 kuukautta irtisanomisen jälkeen aivan kuten myös ”pehmeämmässä” ja luottamusmieheltä piilossa pidetyssä sopimuksessa tarjottiin. Näin siitä huolimatta, että Partanen ei allekirjoittanut sopimusta. Tämän turvaa työehtosopimus.
Työttömyyskorvauksen kohdalla edessä olisi kuitenkin ollut karenssi, jos Partanen olisi päättänyt allekirjoittaa sopimuksen. Partanen olisi siis käytännössä hävinnyt rahaa, jos hän olisi allekirjoittanut.
Fintraffic Raide: Kaikki mennyt mallilleen
Erimielisyysneuvottelut on käyty loppuun tuloksettomina sekä työnantajan ja luottamusmies-pääluottamusmiehen kesken että Fintraffic Raidetta edustavan Paltan ja RAU:n välillä. RAU on lähettänyt asiasta Fintraffic Raidetta edustavalle Paltalle erimielisyysmuistion.
Erimielisyysneuvotteluissa RAU ja Fintraffic Raide eivät olleet kovinkaan monesta asiasta yksimielisiä. Oikeastaan yhteinen näkemys on vain siitä, että turvallisuusselvityksessä on löytynyt merkintä, että työsopimuksen päättämistä on tarjottu, ja että Partanen on irtisanottu.
Liittojen välisestä erimielisyysmuistiosta selviää, miten kaukana toisistaan tapahtumien kuvaukset ovat. Palta ja Fintraffic Raide katsovat, että kaikki on mennyt mallilleen kansallisen turvallisuuden nimissä. Turvallisuusselvityksessä selvitetään taloudelliset vaikeudet, jotka voisivat mahdollistaa esim. työntekijän painostuksen tai muun epäasiallisen vaikuttamisen.
Pekka Partasen kohdalla Fintraffic Raide kertoo tehneensä kokonaisarvioinnin, jonka perusteella edellytyksiä työsuhteen jatkamiselle ei enää ollut. Muuta soveltuvaa työtä ei voitu tarjota. RAU kritisoi työnantajan mahdollisuutta edes tehdä kokonaisarviointia tilanteessa, jossa asiasta päättävät henkilöt eivät tienneet, mikä merkintä oli kyseessä tai mistä syystä se oli aiheutunut.
Palta ja Fintraffic Raide katsovat myös, että Suojelupoliisi ilmoittaa työnantajalle vain ne tiedot, joilla on merkitystä tehtävän hoitamisen kannalta. Suojelupoliisi kuitenkin korostaa sivuillaan ”Turvallisuusselvityksen hakija (esimerkiksi työnantaja) päättää itsenäisesti, millaisilla asioilla on merkitystä rekrytoinnin kannalta.” Tämä voitaneen rinnastaa myös työsuhteen jatkamisen edellytyksiin.
Myös keskustelut ovat Paltan ja Fintraffic Raiteen mukaan menneet kohdilleen. Ensimmäiset kaksi kertaa vain rupateltiin turvallisuusselvityksestä ja siitä, että yleisesti hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsuhteen jatkumiselle. Kolmas viiden minuutin varoitusajalla kokoon soitettu tapaamiskerta oli vasta varsinainen kuulemistilaisuus irtisanomisen vuoksi, vaikka sitä ei sillä nimellä kutsuttukaan.
Syytä sälytetään myös luottamusmiehelle: Työntekijää oli erityisesti kehotettu ottamaan halutessaan luottamusmies tuekseen. Työntekijä soitti luottamusmiehen paikalle, mutta tämä ei saapunut pyynnöstä huolimatta. Tosin sitä ei mainita, että aikaa saapumiselle oli annettu vain 5 minuuttia.
Liitto valmistelee asiaa työtuomioistuimeen
RAU:n näkemyksen mukaan kovin moni asia Pekka Partasen kohtelusta ei noudattanut työehtosopimusta tai ollut inhimillisesti oikein. Seuraavana Säterillä on edessään haastehakemuksen laatiminen työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimen tehtävänä on käsitellä ja ratkaista työehto- ja virkaehtosopimuksia koskevat riita-asiat.
Aikanaan edessä on valmisteluistunto ja lopulta pääkäsittely. Kutsuun valmisteluistuntoon voi kuitenkin kulua hyvin 8–10 kuukautta. Päätöksen tekevät käsittelyn puheenjohtaja ja viisi jäsentä. Jäsenistä kaksi edustaa työnantajapuolta ja kaksi palkansaajapuolta. Puheenjohtajan lisäksi yksi on puolueeton jäsen.
Tuomiossa voidaan tuomita työnantaja maksamaan korvauksia irtisanotulle; otetaan kantaa, oliko toiminta työehtosopimuksen mukaista, ja onko irtisanomisprosessissa toimittu oikein. Ratkaisu on lopullinen, mutta siitä voi kannella mm. korkeimpaan oikeuteen.
Ratkaisu voi supistaa velkaantuneen vaihtoehtoja merkittävästi
Pekka Partasen irtisanomisesta voi muodostua oikeudellinen ennakkotapaus, jonka ratkaisulla saattaa olla paljon Fintraffic Raidetta ja Pekka Partasta kauaskantoisemmat ja suuremmat vaikutukset.
Ulosotossa käsitellään vuosittain satoja tuhansia velallistapauksia. Vuoden 2023 aikana ulosottolaitoksen asiakkaina oli noin 520 000 yksittäistä henkilöä. Samana vuonna vireille tuli 665 000 yksityisoikeudellista perittävää kuten pankkilainaa tai luottoa. Maksuhäiriömerkinnän kanssa elää noin 400 000 suomalaista.
Jos maksuhäiriömerkintä sallitaan irtisanomisperusteena, se voi vaikuttaa monen ihmisen elämään. Ulosotto katkaisee velkaantumisen ja tarjoaa yhden ulospääsytien ylivelkaantumistilanteesta.
Jos jatkossa velan siirtäminen ulosottoon voi johtaa irtisanomiseen, iso osa velallisista pyrkii selviytymään ilman ulosottoa. Näin varmasti käy ainakin useilla löyhästikin turvallisuusliitännäisillä aloilla.
Toisin sanottuna syntyy asetelma, jossa viralliselle perinnälle muodostuu este ammattialoittain. Vaikutukset voivat yksilöiden kohdalla olla tuhoisia.
Työt on tehty
Säterin viedessä juttua eteenpäin, Pekka Partasen elämä soljuu omalla painollaan. Vainikkalassa sijaitseva koti kaipaa remonttia ja sitä on nyt ollut aikaa tehdä – toki kustannuksia tarkasti vahtien. Koiran kanssa tehdään tasaisesti lenkkejä.
- Nyt vaan olla möllötellään. Työt on tehty. En tiedä onko tätä vieläkään uskonut todeksi, mutta tämä on osa tätä elämää. Ikinä et tiedä mitä tulee vastaan.
Työtuomioistuin käsittelee Pekan asiaa 9.12.2025. Päätöstä odotetaan vielä vuoden 2025 puolella.
