Kuljetusliitot arvostelevat valmiuslakityöryhmän mietintöön antamassaan lausunnossa lakiesityksen epätasapainoa työntekijöiden ja työnantajien vastuiden välillä. Poikkeusoloissa esimerkiksi työaikaa, lepoa, vuosilomia, ylityön suostumuksellisuutta, sunnuntaityötä, yhteistoimintamenettelyjä sekä irtisanoutumisaikoja koskevasta sääntelystä voidaan poiketa.
”Kuljetusliitot ymmärtävät hyvin, että sääntelyä tehdään erittäin poikkeuksellisten kriisien oloihin ja toimenpiteet tulee arvioida tässä valossa. On kuitenkin kestämätöntä, jos lisävelvoitteet kohdistetaan lähes ainoastaan työntekijäpuoleen eikä työnantajien toimivaltuuksien väärinkäyttöä sanktioida. Tällä epätasapainolla on suoraan vaikutusta yhteiskunnan toimivuuteen poikkeusoloissa”, lausunnossa todetaan.
Väärinkäyttö tulee sanktioida
Kuljetusliitot tuovat esille, ettei valmiuslakisääntelystä löydy valvonta- tai seuraamusmenettelyä tilanteisiin, joissa työntekijän keskeisiä oikeuksia rajoitetaan poikkeusoloihin vedoten.
”Kuljetusliitot vaativat, että lakiehdotuksen 40 §:ssä säädetty poikkeaminen työ- ja virkaehtosopimusten työntekijälle lakia paremmista määräyksistä on mahdollista ainoastaan tilanteessa, jossa niiden syrjäyttäminen on välttämätöntä hengen, terveyden tai yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi. Nyt esitetty mahdollisuus poiketa kollektiivisesti sovituista työelämän pelisäännöistä ’yhteiskunnan toimivuuden’ nimissä on liian laaja ja epämääräinen.”
Kuljetusliitot huomauttavat lisäksi, ettei minkäänlaista velvollisuutta kokeilla lievempiä toimivaltuuksia olla säätämässä. Kuljetusliitot vaativat, että sääntelyyn otetaan mukaan selväsanaisesti pykälätasolle velvoite käyttää aina lievimpiä mahdollisia toimivaltuuksia.
”Nykyisellään esitys antaa väärinkäytöksille ja ylimitoitetuille toimenpiteille vapaat kädet.”
Etusija työ- ja virkaehtosopimusten poikkeusolosäännöksille
Kuljetusliitot vaativat, että nimenomaan poikkeusoloja varten sovitut työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset saavat etusijan valmiuslaissa säädettyihin työnantajan toimintaoikeuksiin nähden.
”Työmarkkinaosapuolet ovat osoittaneet mm. koronapandemian aikana kykynsä sopia poikkeusoloihin sopivat toimintatavat ja työsuhteen ehdot. Kuljetusliitoissa on ilman poikkeusolojakin erittäin joustavasti sovittu alakohtaisia poikkeuksia mm. työaikalainsäädännöstä työehtosopimuksiin huomioiden niin työnantajapuolen kuin työntekijäpuolen näkemykset eli työntekijöiden suojelun ja elinkeinoelämän tarpeet.”
Huoltovarmuudesta pidettävä huolta myös normaalioloissa
Valmiuslaissa säädetään useasta Kuljetusliittojen toimialoihin kuuluvasta asiasta. Esimerkiksi ammattimaista kuljetusta harjoittaville säädetään velvollisuus suorittaa poikkeusolojen hallinnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia ja postiyritykselle velvollisuus toimittaa viranomaisen lähettämiä kirjeitä. Kuljetusliitot toteavat, että poikkeusoloissa voidaan joutua käyttämään sellaisia menetelmiä, joita ei normaalioloissa enää käytetä. Erilaiset digitaaliset tai sähköiset palvelut voivat olla pois käytöstä.
”Kuljetusliitot katsovat, että valmiuslakiin tulisi lisätä työnantajille velvollisuus kouluttaa poikkeusolojen valmiussuunnitelman mukaiset toimintamuodot, ja poikkeusoloihin soveltuvat työnteon tavat työntekijöille jo ennakolta, jotta poikkeusoloissa kyettäisiin tarjoamaan kuljetukset tarvittavassa laajuudessa ja riittävällä tehokkuudella.”
”Kuljetusliitot haluavat korostaa, kuinka tärkeää on taata tiedonkulku myös poikkeusoloissa. Sähkönjakeluun tai tietoverkkoihin kohdistuvat häiriöt voivat tehdä mahdottomaksi sähköisen viestinnän. Tätä mahdollisuutta silmällä pitäen koko maan kattava paperipostin jakeluverkko ja postityöntekijöiden ammattitaito on pidettävä kunnossa poikkeusolojen ulkopuolella.”
Valmiuslakia koskeva mietintö siirtyy nyt jatkovalmisteluun. Lopullisesta valmiuslain sisällöstä päättää eduskunta.
Lue koko lausunto täältä
Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.
