Rautatiepolitiikkassa on siirrytty puheiden aikakaudelta tekojen aikaan

20.6.2019

Kuluvalla viikolla uuden hallituksen ja liikenne- ja viestintämisterin aktiivisuus liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja korjaamiseksi on ollut näkyvää.

Hallitus päätti vuoden 2019 toisesta lisätalousarvioesityksestä (lisää tietoa esityksestä), jossa perusväylänpidon määrärahatasoon ehdotetaan 40 miljoonan euron korotusta. Kokonaisuudessaan esityksessä ehdotetaan rahoitusta liikenteen kehittämishankkeille yhteensä 352 miljoonan euron valtuutta ja 71 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahan käyttökohteista suuri osa on ratahankkeita.

Rautatiealan Unionin puheenjohtaja Tero Palomäki iloitsee, että hallitusohjelmassa mainitut tulevaisuuden investoinnit eivät olleet pelkästään tyhjiä aikomuksia vaan konkretiaa.

- Nyt esitellyt hankkeet kertovat siitä, että raideliikenteen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi lähdetään tekemään töitä määrätietoisesti. Myöskään henkilöliikenteen matka-aikojen nopeuttamista ei ole unohdettu.

Palomäki näkee myös, että toimenpiteillä on positiivinen vaikutus rautateiden työpaikkoihin ja työolosuhteisiin. 

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu aloitettu  

Olennainen osa Rautatiealan Unionin tavoitteita on ollut edistää pitkäjänteistä liikennejärjestelmän kehittämistyötä. Palomäki iloitsee myös siitä, että hallitus on käynnistänyt parlamenttaarisen, yli hallituskausien menevän valtakunnallisen liikennejärjestelmä suunnittelun (lisää tietoa suunnitelmasta).

- Yli kymmenen vuotta eteenpäin luotaava suunnittelu tuo liikennepolitiikkaan kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Se mahdollistaa nykyistä paremmin EU TEN-T ydinliikenneverkko rahoitustukien hyödyntämisen. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsi on näitä tukia hyödyntänyt omissa liikennehankkeissaan hyvin ansiokkaasti pitkäjänteisen liikennepolitiikan ansioista. 

Alla lisää tietoa lisätalousarvioesityksestä sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

 

Lisämäärärahaa ratahankkeisiin – toinen lisätalousarvioesitys eduskunnan käsittelyyn

Eilen 19.6. hallitus antoi eduskunnalle toisen lisätalousarvioesityksen. Esitys sisältää ehdotuksia sekä perusväylänpitoon että kehityshankkeisiin.

Perusväylänpitoon sisältyvät hankkeet

Perusväylänpidon määrärahatasoon ehdotetaan 40 miljoonan euron korotusta tälle vuodelle. Korotuksen tehtävänä on erityisesti hillitä korjausvelan kasvua. 

Määräraha ehdotetaan käytettäväksi seuraaviin ratahankkeisiin:

  • Tampere–Seinäjoki-rataosalla turvalaitteiden uusiminen
  • Helsinki–Turku-rataosan peruskorjaus
  • Kokkola–Pietarsaari (Pännäinen) -rataosalla turvalaitteiden uusiminen ja puuttuvien turvalaitteiden asentaminen
  • Oulun ratapihan peruskorjaus ja turvalaitteiden asentaminen
  • Akaan raakapuunkuormauspaikan rakentaminen
  • Helsinki–Pietari-radan rakenteen vaurioiden korjaaminen
  • Saarijärvi–Haapajärvi-rataosan korjaaminen

Yllä mainittujen hankkeiden sekä muiden perusväylänpidossa mainittujen hankkeiden kokonaiskustannus koko toteutusajalta on yhteensä 259 miljoona euroa.

 

Kehittämishankkeet

Lisätalousarviossa ehdotetaan lisäksi rahoitusta väyläverkon kehittämishankkeille 71 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2019.  Yhteensä pyydettiin 352 miljoonan euron valtuutta sitoumuksiin.

Määrärahalla aloitetaan seuraavat hankkeet vuonna 2019  

  • Kouvola—Kotka/Hamina-radan parantaminen
  • Iisalmi—Ylivieska-rataosan sähköistys ja Iisalmen kolmioraide
  • Joensuun ratapihan parantaminen
  • Helsinki–Tampere-pääradan kehittämisen jatkosuunnittelu

Nyt päätettyihin hankkeisiin ei sisälly nopeita ratahankkeita itään, pohjoiseen ja länteen. Nämä laitetaan liikkeelle erillisellä päätöksellä ottaen huomioon kunkin hankkeen tämänhetkisen suunnittelutilanteen.

 

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Suomen ensimmäinen, yli hallituskauden ulottuva liikennejärjestelmäsuunnitelma on saanut hallitukselta vihreää valoa. Suunnitelma tulee kattamaan liikennejärjestelmän kehittämisen tulevien 12 vuoden ajalta.

Yli 10 vuoden päähän ulottuva suunnittelu auttaa hahmottamaan liikennejärjestelmää kokonaisuutena sekä mahdollistaa toimenpiteiden pitkäjänteisen suunnittelun ja rahoituksen. Liikennejärjestelmä koostuu kaikkia liikennemuotoja koskevasta liikenneverkosta, palveluista ja tiedosta.

Valtioneuvoston hankeselvityksen mukaan suunnitelma sisältää 12-vuotisen, valtion ja kuntien toimenpiteistä koostuva ohjelman sekä valtion rahoitusohjelman. Lisäksi suunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän analyysi liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristöstä, suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät ja liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet, seurantaan käytettävät mittarit ja toteuttamisen vaikutukset.

Aikataulua suunnitelman valmistelulle ei ole julkaistu. Seuraavaksi kootaan parlamentaarinen työryhmä ja yhteistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on ohjata suunnitelman valmistelua ja ottaa kantaa sen sisältöön. Työryhmää johtaa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ja se kootaan kansanedustajista.

Yhteistyöryhmässä edustettuina ovat keskeiset ministeriöt, virastot, maakuntien liitot sekä kaupunkiseudut ja kunnat. Yhteistyöryhmän tehtävänä on varmistaa, että suunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kansalaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii verkko-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Sabina Lindström Liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suunnitelman hyväksyy lopulta valtioneuvosto. Kunkin hallituskauden alussa suunnitelma tarkistetaan ja sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman kanssa.

 

Lähteet ja lisää tietoa aiheesta