Rataverkon heikentyvä kunto vaikeuttaa koko ajan merkittävämmin rataverkolla liikennöintiä. Radanpidosta johtuvien ongelmien osuus ja myöhästymiset ovat viime vuosina kasvaneet jyrkästi ja jatkavat kasvuaan nykyisellä rahoitustasolla. Viime vuonna lähes puolet kaukojunien myöhästymisistä johtuivat radan vioista, tilapäisistä nopeusrajoituksista ja ratatöistä.
Samaan aikaan rautatieliikenteen toimintavarmuus on yhä tärkeämpää junaa käyttäville ihmisille ja vientiteollisuudelle. Teollisuuden tuotantoketjut ovat tehostuneet. Tehtaiden raaka-aineet kuljetetaan suoraan tuotantoon. Valmiit tuotteet lastataan suoraan junanvaunuihin ja satamien kautta maailman markkinoille.
Nykyinen rataverkko ei pysty enää vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Siksi hallitusohjelmassa tulee tehdä päätös vähintään 130 miljoonan euron vuotuisesta tasokorotuksesta radanpidon perusrahoitukseen. Se tarvitaan nykyisen rataverkon toimivuuden ylläpitämiseksi ja yli miljardin euron korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi, mikäli rautateiden markkinaosuus halutaan säilyttää tulevaisuudessakin.
Nykyistä rataverkkoa on välttämätöntä kehittää
VR ja Väylävirasto ovat laskeneet, että noin 200 miljoonan euron kohdennetuilla investoinneilla lähes 14 miljoonaa henkilöliikenteen junamatkaa nopeutuisi vuositasolla. Toimenpiteet kohdistuisivat ylimääräisten paikallisten nopeusrajoitusten poistoihin ja radan kunnon varmistamiseen. Tällä hetkellä rataverkolla on yli 100 ylimääräistä, radan huonosta kunnosta johtuvaa nopeusrajoitusta.
Suomen teollisuuden ja raideliikenteen kilpailukykyä on välttämätöntä parantaa reilun 400 miljoonan euron investoinneilla rataverkolle. Suomen kilpailukyky heikkenee naapurimaihin verrattuna koko ajan, mikäli kuljetusjärjestelmää ei tehosteta investoinneilla. Venäjä, Ruotsi ja Norja ovat panostaneet merkittävästi raideinfrastruktuuriin, joka mahdollistaa pidempiä, raskaampia ja nopeampia junia. Suomi tarvitsee myös raskaampia, pidempiä ja nopeampia junia sekä ympäristöystävällisempää sähkövetoa ja sujuvampaa liikennettä.
Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan Suomen raideliikenteen kehityksen suunta: annetaanko rataverkon edelleen rapistua, vai lähdetäänkö korjausvelkaa määrätietoisesti taittamaan ja palvelutasoa parantamaan. Paljon esillä olleet tunnin junat eivät ratkaise nykyisen rataverkon ongelmia.
Tero Palomäki
RAU:n puheenjohtaja
p. 044 737 9797
