Pohjoinen raideyhteys suunnittelupöydällä
Hallitus päätti puoliväliriihessä varata 20 miljoonaa euroa pohjoisen raideyhteyden alkuvaiheen suunnitteluun. Suunnittelun piirissä on raideyhteys Kemistä Narvikin satamaan, joka arvioiden mukaan parantaa niin Suomen saavutettavuutta, kilpailukykyä kuin huoltovarmuuttakin.
Ensimmäisessä vaiheessa Väylävirasto suunnittelee eurooppalaisen raideleveyden Kemiin ja myöhemmässä vaiheessa Ouluun ja Rovaniemelle. Koko pohjoisen ratahankkeen kustannus on alustavien arvioiden mukaan yli 1,5 miljardia euroa.
Mahdollisuus raideliikenteen kasvuun
Kun tätä hanketta katsoo pidemmälle tulevaisuuteen, on tässä paljon positiivisia puolia, jotka tukevat niin raideliikenteen kasvua Suomessa kuin koko Suomen kilpailukykyä sekä saavutettavuutta. Raideliikenteeseen pitäisi Suomessa satsata nykyistä enemmän ja asioita miettiä pidemmällä perspektiivillä.
Enenevissä määrin esimerkiksi konttiliikennettä hoidetaan nykyisin monimuotokuljetuksina. Kontit laivataan Suomesta Ruotsiin, missä ne siirretään rautatiekuljetuksina eteenpäin muualle Eurooppaan. Polttoaineiden kallistuminen ja päästövähennystavoitteet luovat tarpeen hoitaa nykyistä enemmän kuljetuksia rautateillä sen vähäpäästöisyyden vuoksi.
Suunnittelulla avainrooli tavaraliikenteen sujuvuuteen
Uuden raidehankkeen myötä Suomen rautateiden tavaraliikenne voi kasvaa merkittävästi, jos vain rata- ja ratapihainfra suunnitellaan oikein. Logistisessa kuljetusketjussa sujuvuus on suuressa roolissa ja ratapihojen suunnittelulla on tässä tärkeä osa. Toimivat ja riittävän suuret kuormausratapihat mahdollistavat sujuvan konttien lastauksen vaunusta toiseen, jolloin kuljetusketjun kokonaisaikaa saadaan lyhennettyä. Nykyisin yli 90 % maailman kaikista pitkistä kuljetuksista hoidetaan konttiliikenteenä, joten potentiaalia raideliikenteen kasvavalle osuudelle löytyy.
Kapeaan raideleveyteen koko Suomessa?
Nyt liikenneministeri tuli ulos sillä, että koko Suomen rataverkko olisi pitkällä tähtäimellä tarkoitus muuttaa eurooppalaiseksi kapeaksi rataverkoksi. Koko Suomen rataverkon muuttamista perustellaan turvallisuuspoliittisilla näkökulmilla ja tämä esitys tekee täyskäännöksen liikenneministeriön kaksi vuotta sitten julkaistuun selvitykseen, jonka mukaan tällainen hanke ei ole perusteltavissa liikennejärjestelmän tehokkuuden näkökulmista.
Tämän hankkeen järkevyydestä voidaan olla montaakin mieltä ja vaikka geopoliittinen tilanne nyt on heikko, se ei luultavasti ikuisesti ole sitä. Suomessa ja muualla Itä-Euroopassa on leveämpi raideväli pitkälti historiallisista syistä, mutta sen vaihtamista kapeampaan raideleveyteen on hankala perustella taloudellisista näkökulmista ja puolustuksenkin osalta pohjoinen kapea rataverkko riittää.
Markku Lehtinen
Puheenjohtaja
Rautatiealan Unioni RAU
