Suomalainen junamatkustaja on jälleen uuden haasteen edessä. VR:n viimeisetkin lipputoimistot suljetaan vuoden 2026 alusta, ja samalla R-kioskien rooli junalippujen myynnissä kutistuu entisestään. Monilla paikkakunnilla R-kioskit ovat olleet viimeinen linnake henkilökohtaiselle palvelulle – paikallisia myyntipisteitä, joista lipun on voinut ostaa käteisellä ja ilman teknisiä laitteita.
Nyt tilanne heikkenee merkittävästi. R-kioskeja suljetaan useilta rautatieasemilta ja niiden läheisyydestä. Esimerkiksi Helsingin seudulla Käpylän ja Oulunkylän kioskit lopettavat, Jokelassa suljetaan paikkakunnan ainut kioski. Haapajärvellä, Jämsässä, Kannuksella, Kausalassa, Keuruulla, Lieksassa ja Vaasassa ei pian ole ainuttakaan R-kioskia junamatkustajille.
Oulussa, joka toimii myös autojuna-asemana, rautatieaseman kioski suljetaan. Monelle matkustajalle henkilökohtainen neuvonta ja apu ovat tärkeitä, etenkin kun kyse on auton lastaamisesta junaan. Iisalmessa ja Kajaanissa tilanne on sama – asemaa lähin kioski suljetaan.
Ruuhkat kioskeilla kasvavat, ja lippujen ostaminen junan lähtöhetkellä voi olla mahdotonta, jos jonot yllättävät. Lippuautomaatit eivät korvaa henkilökohtaista palvelua niille, jotka eivät halua, voi tai osaa käyttää teknisiä laitteita. Paperisen lipun, jonka voi ostaa käteisellä ja ilman älylaitteita, ainut ostopaikka on tällä hetkellä R-kioski – ja nämäkin mahdollisuudet ovat katoamassa.
Usein myös unohdetaan, että lippuja myyvä henkilökunta tekee paljon enemmän kuin vain tulostaa lippuja. He opastavat, rauhoittelevat, kääntävät ja ratkovat ongelmia reaaliajassa. Häiriötilanteissa he ovat usein matkustajalle korvaamattomia – heidän rooliaan ei tule väheksyä.
Junalla matkustamisen tulee kuulua kaikille – digitaidoista riippumatta
Kuljetusalan työntekijöitä edustava eurooppalainen kattojärjestö ETF (European Transport Workers’ Federation) muistuttaa, että digitaalisuuden edistämisen paineessa ei saa unohtaa matkustajien oikeutta henkilökohtaiseen palveluun. On kohtuutonta, että julkisen liikenteen käyttö riippuu siitä, omistaako tai osaako käyttää digitaalisia laitteita.
Verkkopalvelut eivät pysty auttamaan matkustajia, joilla on rajoitteita digitaalisten järjestelmien käytössä – eivätkä myöskään turisteja, joille paikalliset liikennejärjestelmät ovat vieraita. Erityisesti matkakeskuksissa, joissa yhdistyvät junat, bussit ja muut kulkuvälineet, henkilökohtainen tuki on korvaamatonta. Matkustajilla tulee aina olla mahdollisuus ostaa lippuja matalankynnyksen palveluista, joko kortilla tai käteisellä.
Kannattavuus vai palvelu? VR:n perustelut eivät vakuuta
VR perustelee henkilökohtaisen lipunmyynnin lopettamista kannattamattomuudella. Yhtiön mukaan vain 1 % matkoista ostetaan perinteisistä lipputoimistoista. Näitä toimistoja on enää kaksi koko maassa. R-kioskit eivät edes kuulu tähän lukuun.
Lokakuussa tehtiin ennätykselliset 1,5 miljoonaa junamatkaa. Jos 1 % näistä ostettiin kahdesta lipputoimistosta, se tarkoittaa 15 000 matkaa. Jos yhden matkan keskihinta olisi 20 €, kahden toimiston kuukauden myynti olisi 300 000 €. Tällä summalla katetaan jo useamman palveluneuvojan vuosipalkka.
Laskutapoja on monia, mutta 1 % matkamäärästä on silti huomattava osuus – ja merkittävä määrä asiakkaita, jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua.
VR:n päätös ei perustu vain kannattavuuteen, vaan se sivuuttaa palvelun ja asiakkaan tarpeet. Yhtiö ei ajattele niitä matkustajia, jotka eivät halua tai voi käyttää digilaitteita.
Ei VR ajattele kannattavuutta, palvelua tai asiakasta, joka ei halua käyttää digilaitteita. VR:n ajatus on lopettaa henkilökohtainen lipunmyyntipalvelu.
Samalla monen matkustajan oikeus sujuvaan ja saavutettavaan junamatkaan vaarantuu.
Lea Sahala
Rautatiealan Unioni RAU ry:n pääluottamusmies, joka valvoo VR-Yhtymän hallinnon, toimistotyöläisten ja asiakaspalvelijoiden työehtoja
