Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Veturinkuljettajan työ

Veturimiehen ammattia on pidetty toiveammattina ja kuten mihin tahansa työhön, tähänkin liittyy niin valoisia kuin varjopuoliakin. Veturinkuljettajan työ on säännöllisen epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, jolloin kuljettaja näkee maisemakonttoristaan nousevan auringon, puhkeavan kevään, loppusyksyn loputtomalta tuntuvan pimeyden sekä keskitalven lumimyräkät. Siellä hän saattaa viettää myös joulupyhiä tai juhannuksen yötöntä yötä. Työmatkavuoro lepoaikoineen saattaa kestää vuorokauden ja yhtäjaksoinen työrupeama jopa kaksitoista tuntia, kuitenkin asianmukaisesti tauotettuna. Yötyötä on noin kolmasosa työstä. Työhön liittyvät olennaisena osana aamuyön herätykset, läpi yön valvomiset ja pitkät illat. Veturinkuljettajan ajomatkat ulottuvat Helsingistä Vaasaan tai Vainikkalaan, Pieksämäeltä Tampereelle tai Kouvolaan, tai vaikkapa Oulusta Seinäjoelle. Työvuoroissa on kuitenkin pyritty huomioimaan yksintyöskentelyn mukanaan tuomat erityisvaatimukset vireystilan ylläpitämiseksi. Ammatin vastuu ja vaativuus sekä työn itsenäisyys muodostavat veturimiesammatin positiiviset piirteet. Niihin kuuluvat myös tavanomaisten päivätyöntekijöiden vapaapäivistä poikkeavat arkivapaavuorot.

Junaturvallisuus

Junan kuljettamisen tärkein lähtökohta on junaturvallisuus. Veturinkuljettajan onkin hallittava junaturvallisuuteen liittyvät säädökset ja ohjeet perinpohjin, jotta kuljetettavalle materiaalille tai ihmisille ei pääse syntymään vahinkoa. Suomessa pyritään kehittämään junaturvallisuutta jatkuvasti ja pitkäjänteisen kehitystyön vuoksi junaturvallisuus onkin Suomessa varsin hyvällä tasolla. Junien turvallista kulkua valvoo myös junakulunvalvonta. JKV -automatiikka välittää radalta opastin- ja nopeusrajoitustietoja kuljettajalle ohjaamoon jo paljon ennen opastimen tai nopeusrajoituksen näkyviin tuloa. Veturinkuljettajalla on käytössään myös ennakkotietojärjestelmästä (ETJ) saatu tieto matkan varrella olevista junan kulkuun liittyvistä rajoitteista ja huomioitavista asioista. Käytössä olevista järjestelmistä on alettu kehittämään mobiiliversioita, jolloin viimeisimmät tiedot saadaan reaaliajassa veturinkuljettajan tablet-tietokoneeseen ja älypuhelimeen.

Kalusto

Valtaosa vetokalustosta on viime vuosien aikana saneerattu niin ohjaamoiltaan kuin tekniikaltaankin vastaamaan nykyaikaisia työskentelyolosuhteiden vaatimuksia. Kylmät, vetoiset ja meluisat ohjaamot on saatettu lähes koko kaluston osalta kuntoon. Ilmastoitu, hiljainen ja paineilmajousitetulla istuimella varustettu ohjaamo uusittuine hallintalaitteineen alkaa olla jokaisessa veturissa sekä henkilöliikenteen sähkö- ja dieselmoottorijunassa. VR on hankkinut viime vuosien aikana melkoisesti uuttakin kalustoa ja uusimpana tulokkaana ovat Keski-Euroopastakin tutut ohjausvaunut. Ohjausvaunujen avulla veturia ei junan kulkusuunnan muuttuessa tarvitse enää siirtää junan toiseen päähään, vaan ohjausvaunun ohjaamosta välitetään komennot junan perässä työntävään veturiin.

Henkilö- ja tavarajunat

Veturinkuljettajat ajavat niin henkilö- kuin tavarajunia. Henkilöjunissa käytettävät nopeudet ja aikataulunmukaisuus tuovat ajamiseen omanlaisensa tempon. Esimerkiksi sankassa sumussa tai lumipyryssä 220 kilometrin tuntinopeudella kiitävän junan ajaminen vaatiikin tarkkaavaisuutta ja hyvää ennakointia. Pääkaupunkiseudun lähiliikennejunat ovat oma maailmansa, jossa kiihdytyksiä ja jarrutuksia tehdään jopa parin minuutin väliajoin. Ihmisiä liikkuu paljon, tarkkaavaisuutta vaaditaan junan ovien sulkemisessa ja aikataulussa pysymisessä. Tämän keskittymisen lisäksi on seurattava tarkasti myös ohjaamon mittareita, merkkivaloja ja opastimien opasteita. Raskaat tavarajunat kulkevat vastaavasti hitaammin ja seisovat kohtauspaikoilla odottaen nopeampia. Huono ja liukas keli saattaa aiheuttaa ongelmia niin tavara- kuin henkilöjunienkin kanssa. Veturin pyörä ei ehkä pidäkään ylämäessä vaan alkaa sutia tyhjää. Pyörien alle, kiskoille puhallettava hiekka voi auttaa. Erilaisten junien kuljettamisessa maaston korkeuserojen tuntemuksella on merkittävä vaikutus. Maaston tunteva kuljettaja voi pistää junan rullaamaan hyvissä ajoin ennen alamäkeä ja näin tehdä ajosta joustavan ja energiataloudellisen.

Junan kuljettamisen lisäksi veturimiehiä on huoltokuljettajina. He ottavat vastaan linjalta tulevat veturit ja tarkastavat niiden ajokuntoisuuden sekä siirtelevät niitä korjaukseen tai huollon jälkeen takaisin lähtöraiteelle. Huoltokuljettajat siirtelevät myös varikolle huoltoon tai korjaukseen saapuvia lähiliikennejunia. Lisäksi veturimiehet hoitavat keskitetyillä paikoilla veturinkuljettajien käyttöön liittyviä töitä. Henkilöstön käytönvalvoja valvoo, että veturinkuljettajat tulevat ajallaan töihin ja jos jostain syystä näin ei käy, niin hän hoitaa paikalle uuden kuljettajan. Sitä varten on olemassa varallaolojärjestelmä.

Vapaa-aika

Veturinkuljettajat ovat myös aktiivisia vapaa-ajallaan. Vapaa-ajan harrastustoiminnasta löytyy lähes jokaiselle jotakin. Erilaisilla vapaa-ajan harrastuksilla onkin suuri merkitys niin psyykkisen kuin fyysisenkin kunnon ylläpitämisessä..